Ilkka Kortelainen on Spatineolla kesätyöntekijänä paikkatietokonsulttiharjoittelijana toiminut Aalto-yliopistossa opiskeleva geoinformaatikon lupaava alku.
Saavuin kesän alussa Spatineon toimistolle raikkain mielin, vaikka hieman toki jännittyneissä merkeissä. Vaikka oma työhistoriani on ikäisekseni monipuolinen, en vastaavanlaisissa töissä ole ollut. En osannut odottaa mitään, mikä oli jälkikäteen ajateltuna positiivista. Menen paikalle ja katson miten homma siitä lähtee liikkeelle, onhan sitä kaikenlaisiin työympäristöihin telakasta pikaruokaravintoloihin sopeuduttu.
Minut otettiin ilolla vastaan ja pääsinkin aloittamaan ensimmäisen työpäiväni päivän tärkeimmällä aterialla: aamupalalla. Aamupalatarjoilut kestivät vertailun hotelliaamiaisten kanssa ja oli hauska tavata työtovereita rennoissa merkeissä. Pieneksi yritykseksi perehdyttämiseen ja esittelyihin oli panostettu ja käytännön asiat saatiin selviksi jo parin ensimmäisen päivän aikana.
Sain Spatineolla kesäprojektikseni todella mielenkiintoiselta kuulostavan tehtävän: analysoida auringonlaskuja kaupungissa ja tutkia “manhattanhenge”- nimistä ilmiötä. Pääsin aloittamaan täysin puhtaalta pöydältä työni kanssa, mikä oli mahtava tilaisuus saada arvokasta kokemusta itse analyysin lisäksi ohjelmistokehityksestä ja suunnittelusta.
Kun tietokoneelleni oli saatu Visual Studio Code ja Slack-viestisovellus asennettua, minulle esiteltiin tarkemmin aihetta ja pääsin heti itse asiaan. Edessä oli tyhjä ruutu ja koko kesä aikaa perehtyä aiheeseen. Aihe oli laaja, mutta se oli helppo saada jaettua pienemmiksi palasiksi. Tämä helpotti suuresti, sillä vaikka olin koulutaipaleellani ehtinyt pyöritellä ongelmia paikkatietosovelluksilla niin oppilaana kuin assistenttinakin, niin aiheen parissa koodaaminen ja automatisointi oli itselleni uutta. Hurja määrä kurssien ja blogien lukemista ja kirjastojen testailuja tuotti hitaasti, mutta varmasti hedelmää. Itse aiheet ja tekniikat olivat tuttuja ja melko selvää oli koko ajan mitä piti tehdä, joten suurin haaste oli koodillinen toteutus. Vaikka olinkin yksin projektin parissa, sain todella paljon tukea aina tarvittaessa. Etenin itsenäisesti eteenpäin, mutta turhan ison ongelman edessä turvautuminen todella taitaviin työkavereiheni auttoi suuresti. Näissä hetkissä sain myös todella paljon oppia ja työkaluja omaan työkalupakkiini.
Itse teknisessä toteutuksessa käytin OSM (Open Street Map) dataa, josta käytin rakennusten geometriatietoja apuna tutkiessani manhattanhenge-ilmiölle sopivia paikkoja. Emme halunneet lukittautua pelkästään katuihin, joten tarvitsimme tavan löytää paikat tiiviisti rakennettujen rakennusten välissä. Geometrioille tehtiin paljon klassisia toimenpiteita, kuten “buffereita”, leikkauksia ja rajauksia. Näiden kanssa oli kiva pelailla, sillä tekemäni toimenpiteet oli helppo visualisoida kartalla. Tärkeä menetelmä työni kannalta oli pistejoukon alueisiin jakamiseen tarkoitettu Voronoin diagrammi, mutta tässä työssä käytimme sitä hiukan toisin. Pisteiden sijaan käytettiin geometrioita ja emme olleet kiinnostuneita itse alueista, vaan niiden reunoista. Näihin haasteisiin eri kirjastot antoivat oivia työkaluja.
Geometrioilla pelaamisessa tuli melkoisen nopeasti vastaan ohjelmoinnissa ja varsinkin paikkatietomaailmassa usein tavattu ongelma: datan määrä on valtava ja sen optimaaliseen käsittelyyn täytyy löytää keinoja. Tämä oli valtava oppitunti ja vaikka opinnoissani tähänastinen lempikurssini on ollut tietorakenteita ja algoritmeja käsittelevä kurssi, sai teoreettiseen pohjaani aimo annoksen konkretiaa. Erilaisten puumenetelmien tehokkuus konkretisoitui äkkiä kun huomaat koodisi pyörivän 10 tunnin sijasta minuutin. Pelkät tietorakenteet ei ollut ainoa tapa saada tehokkuutta, vaan looppien sujuvaan iterointiin yms. keskittymällä sai aikaan paljon muutoksia.
Itse auringonlaskun tutkimiseen sain upotettua paljon aikaa ja ajatuksia. Tietyllä tavalla yksinkertainen asia saa loputtoman paljon uusia vivahteita tarpeeksi tarkalla tutkimisella. Mitä tarkoittaa aurinkokello, miten korkeus ja korkeuserot vaikuttaa auringonlaskuaikoihin jne. Tarpeeksi kun aiheeseen paneutuu ja päätä hakkaa seinään, saa lopulta asiat ja ongelmat selvitettyä, joskus ihan vahingossakin. Hauskoja on tilanteet, missä kesken kuntosaliharjoittelun tajuaa jonkun asian mitä on pitkään töissä pohtinut,
Auringonlaskuanalyysin lisäksi pääsin auttamaan myös muissa projekteissa. Spatineon Monitor tuli hyvin tutuksi ja pääsin kurkistamaan myös erilaisten palvelupyyntöjen maailmaan sekä niiden kategorisointiin. Tiivistä yhteistyötä sisältävät tehtävät antoivat hyvää vastapainoa itsenäiselle tekemiselle.
Näin kesän loputtua olo on kiitollinen. Tunsin oppineeni alan saloja ja etenkin ohjelmointitaitoni kehittyivät. Sain paljon motivaatiota jatkaa taivaltani geoinformatiikan maailmassa ja oppia jälleen uutta koulun penkiltä.
- Who are we? – Suvi-Tuulia ”Suffa” Haakana
Suffa on Spatineon paikkatietotiimin uusin vahvistus! Mitä kaikkea kuuluu Suffan paikkatietoarsenaaliin ja mitä hän ajattelee tulevaisuuden paikkatiedoista? Lue blogista lisää! - Spatineo valittiin maailman parhaiden paikkatietoyritysten joukkoon
Maailman suurin paikkatietoyhteisö Geoawesomeness on valinnut Spatineon maailman parhaiden paikkatietoalan yritysten joukkoon. - Who are we? – Isabel Donner
Isabel Donner on yksi Spatineon paikkatieteilijöistä. Hänellä on hallussa alan uusimmat ja hienoimmat kikat, ja voit nyt lukea mitä Isabelin työhön kuuluu päivittäin! - Kuinka Saada Data Virtaamaan Pilvipalveluissa?
Tietäisitpä, mitä datasi voi kertoa. Jos haluat saada tietosi virtaamaan tehokkaammin ja puhumaan sinulle, tarvitset pilvipalveluita. - Who are we? – Tiina Le
Kuka on Tiina Le ja mitä kaikkea kuuluu hänen tehtäviinsä Spatineolla HR-asiantuntijana? Lue lisää Tiinasta ja hänen tehtävistään uusimmasta blogistamme nyt! - Manhattanhenge-ilmiön tutkiminen Helsingissä OpenStreetMap-tiedon avulla kesäprojektina
Ilkka analysoi Helsingin auringonlaskuja ja tutki ”Manhattanhenge-ilmiötä” OpenStreetMap-tietojen avulla. Mitkä olivat opit projektista?
