Spatineon yhteentoimivuusarkkitehdin Ilkka Rinteen mielestä tietomallit ovat avain yhteisymmärrykseen ja yhteentoimivuuteen tietovirroissa. Hyvin suunnitellut tietomallit kiteyttävät ja yhtenäistävät toimintaympäristön keskeiset tietosisällöt ja mahdollistavat tiedon välittämisen tehokkaasti ja merkityksen säilyttäen eri organisaatioiden ja loppukäyttäjien välillä , joten tietomalleihin kannattaa panostaa. Nykymaailmassa tietojärjestelmiä on lukemattomia, mutta ne kaikki voidaan laittaa toimimaan yhteen tietomalleilla ja niitä hyödyntävillä rajapintaintegraatioilla.
Tietomallit ovat yhteisiä sopimuksia
Tietomallit ovat pitkälti sopimuksia siitä, mitkä tiedot ovat tietyllä sovellusalueella olennaisia ja miten ne kuvataan tiedovaihtoa tai tallentamista varten. . Tietomallien rakentamisessa käytetään yleensä kolmea asteittain tarkentuvaa tietomallinnustapaa, joiden avullavarmistetaan yhteentoimivuutta eri näkökulmista: käsitemallissa sovitaan sovellusalueen yhteisistä termeistä,niiden määritelmistä ja liittymisesä toisiinsa. Käsitemalli parantaa sovellusalueen asiantuntijoiden, tietojärjestelmien kehittäjien ja koko organisaation ymmärrystä yhteisistä tietosisällöistä ja luo yhteisen kielen niistä keskustelemiseen. Käsiteanalyysin ja käsitemallien avulla voidaan myös tehdä hyvin perusteltuja ja dokumentoituja päätöksiä eri tietojärjestelmien tietosisältöjen rajauksista. Oikean tasoinen käsitemalli kuvaa ihmisten yhteistä, luonnolliseen kieleen perustuvaa ymmärrystä käsiteltävästä aihepiiristä.
Loogisen tason tietomalli kuvaa käsitemallin käsitteiden tietosisällöt teknisesti ja riittävän yksityiskohtaisesti, että tiedotvoidaan tallentaa ja siirtää tietojärjestelmästä tieto toiseen häviöttömästi ja yksikäsitteisesti. Loogisen tason tietomallissa tietosisällöt on kuvattu järjestelmäriippumattomasti, mutta niin tarkasti, että tulkinnanvaraa loogisen tietomallin toteuttamiselle eri teknisissä ympäristöissä jää mahdollisimman vähän. Loogisen tason tietomallit tulee toteuttaa konkeettisesti fyysisen tason tietomalleina kussakin tiedonkäsittely- ja -siirtoympäristössä, joiden läpi tieto virtaa.
Fyysisen tason tietomalleja ovat esimerkiksi tietokantarakenteet, tiedonsiirto- ja tallennusformaatit ja ohjelmistojen tietorakenteet. Ne mahdollistavat loogisen tason tietomallien kuvaamien tietosisältöjen virtaamisen ja käsittelyn käytännössä. Fyysisen tason tietomalleissa tietorakenteiden kuvaukset ovat hyvin teknisiä ja riippuvaisia tietojärjestelmästä ja kuvauskielestä. Fyysisen tason tietomalleissa kiinnitetään usein huomiota tiedonsaannin ja käsittelyn tekniseen tehokkuuteen, ja sitä ohjaavat myös teknisen ympäristön käytännöt, mahdollisuudet ja rajoitteet. Loogisen tietomallin luokkien tietosisältöjä voidaan fyysisen tason tietomalleissa esimerkiksi järjestellä ja ryhmitellä hieman uudelleen, ja jopa kopioida samoja tietoja useampaan paikkaan, jotta tietoja voitaisiin käsitellä tietojärjestelmissä mahdollisimman tehokkaasti.
Rakennuspalikat tehokkaisiin tietomalleihin ja paikkatietoihin
Mutta miten tietomallit liittyvät paikkatietoon? Tietomalleissa ja paikkatiedoissa on pitkään oltu tekemisissä valmiiden moduulien, palikoiden ja varsinkin standardien kanssa. Valmiiden standardien käyttö on mahdollistanut jo pitkään semanttisen ja teknisen yhteentoimivuuden monien erilaisten systeemien välillä. Esimerkiksi Open Geospatial Consortium (OGC) on jo vuosia rakentanut erilaisia standardeja paikkatietoa tuottavien ja hyödyntävien yritysten ja yhteisöjen tarpeisiin.
Eri sovellusalueiden tietosisältöjen yhteentoimivuuden parantamiseen tähtääviä, laajasti käytettyä OGC-standardeja ovat muun muassa Geography Markup Language (GML), kaupunkimallien CityGML, Geoscience Markup Language (GeoSciML), ja Observations and Measurements. Paikkatietoa sisältävien tietojen rajapintoihin ja siirtämiseen liittyviä OGC-standardeja puolestaan ovat muun muassa OGC API Features, OGC API Processes, Web Maps Service (WMS), Web Feature Service (WFS), GeoPackagem NetCDF ja GeoTIFF. Monet keskeisistä OGC-standardeista on myös julkaistu ISO-standardeina.
Tehokkaiden standardien ja valmiiden rakennuspalikoiden luominen madaltaa kynnystä lähteä rakentamaan tehokkaita dataratkaisuja jotka hyödyntävät paikkatietoa. Vaikka standardeja on moneen lähtöön, on niistä kuitenkin yhdistävän tekijänä tavoite kiteyttää sovellusalueen hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja siten, että tietoja voitaisiin kuvata ja siirtää eri tietojärjestelmien ja komponenttien välillä mahdollisimman vaivattomasti. Parhaat standardit sisältävät yhteisön sisällä vuosien tai vuosikymmenien aikana rakennetun yhteisen tietämyksen ja ymmärryksen kuvattuina selkeiksi vaatimuksiksi ja säännöiksi, jota noudattamalla tuotettu tieto on hyödynnettävissä mahdollisimman laajasti ja pitkään. Nykystandardien käyttö ei vaadi vuosien kokemusta paikkatiedoista, vaan myös uudet tekijät alalla voivat lähteä suunnittelemaan esimerkiksi pilvipohjaisia järjetelmiä jossa paikkatiedot ovat ytimessä.
Miten tietomalleihin pääsee käsiksi ja mitä niillä voi tehdä?
Ensi tarkoitus, sitten työkalut. Tietomalleja voi nähdä työkaluina siinä missä teknologiavalintojakin. Projekteja aloittaessa kun muistaa määritellä tarpeet ja lopputavoitteet, niin oikeiden työkalujenkin valinta helpottuu heti. Suurin osa tietomalleista on rakennettu joidenkin tiettyjen tavoitteiden kattamiseksi, ja mikäli sinun tavoitteesi ovat linjassa niiden kanssa niin jo valmiiksi rakennetut tietomallit ja standardit ovat todennäköisesti paras valinta.
OGC ja ISO ovat hyviä lähtökohtia lähteä tutkimaan mitä kaikkia voit valita teknologia-arsenaaliisi. Myös meiltä Spatineolta voi kysyä apua tietomalleihin liittyvissä asioissa – Ota yhteyttä vaikka heti!
Mutta mitä tietomalleilla voi tehdä? Tähän ei ole valmista vastausta, ja käytännössä vain taivas on rajana. Tietomallien pohjalta kykenevä organisaatio tai yritys voi luoda valtavia hyötyjä luovia tietojärjestelmiä sisäisiin tai ulkoisiin tarpeisiin.
- Who are we? – Suvi-Tuulia ”Suffa” Haakana
Suffa on Spatineon paikkatietotiimin uusin vahvistus! Mitä kaikkea kuuluu Suffan paikkatietoarsenaaliin ja mitä hän ajattelee tulevaisuuden paikkatiedoista? Lue blogista lisää! - Spatineo valittiin maailman parhaiden paikkatietoyritysten joukkoon
Maailman suurin paikkatietoyhteisö Geoawesomeness on valinnut Spatineon maailman parhaiden paikkatietoalan yritysten joukkoon. - Who are we? – Isabel Donner
Isabel Donner on yksi Spatineon paikkatieteilijöistä. Hänellä on hallussa alan uusimmat ja hienoimmat kikat, ja voit nyt lukea mitä Isabelin työhön kuuluu päivittäin! - Kuinka Saada Data Virtaamaan Pilvipalveluissa?
Tietäisitpä, mitä datasi voi kertoa. Jos haluat saada tietosi virtaamaan tehokkaammin ja puhumaan sinulle, tarvitset pilvipalveluita. - Who are we? – Tiina Le
Kuka on Tiina Le ja mitä kaikkea kuuluu hänen tehtäviinsä Spatineolla HR-asiantuntijana? Lue lisää Tiinasta ja hänen tehtävistään uusimmasta blogistamme nyt! - Manhattanhenge-ilmiön tutkiminen Helsingissä OpenStreetMap-tiedon avulla kesäprojektina
Ilkka analysoi Helsingin auringonlaskuja ja tutki ”Manhattanhenge-ilmiötä” OpenStreetMap-tietojen avulla. Mitkä olivat opit projektista?
