Kuinka tehostaa palveluita digitaalisilla ratkaisuilla ja säästää aikaa sekä rahaa Case Maanmittauslaitoksen Kiinteistövaihdannan palvelu

Maanmittauslaitoksen (MML) strategisena tavoitteena on olla aktiivinen vaikuttaja ekosysteemeissä ja verkostoissa sekä tuottaa laadukkaat ja turvalliset palvelut asiakkaille. 

Kiinteistövaihdannan ekosysteemissä MML on kehittänyt liiketoiminnan digitaalista palveluketjua ja toteuttanut siihen Data APIt.

Kiinteistövaihdannan palvelu (KVP) on kaikille avoin palvelu, jossa voi tehdä lähes kaikki kiinteistöjen luovutukseen liittyvät sopimukset ja hakemukset sähköisesti. Palvelussa voi tehdä muun muassa kiinteistön luovutussopimuksia. Ammattikäyttäjille, kuten kunnille, muutamat yritykset (palveluntarjoajat) tarjoavat rajapintoihin perustuvaa luonnostelupalvelua monipuolisempaa ja joustavampaa käyttöä varten. Luonnostelupalvelussa on myös mahdollista laatia maanvuokrasopimuksia.

MML:n tavoitteena on saada tieto virtaamaan mahdollisimman katkeamattomasti rakenteisilla API:lla. Tämä mahdollistaa saumattoman ja turvallisen digitaalisen kiinteistövaihdannan ekosysteemin, jossa toimijoina ovat MML:n lisäksi muun muassa kiinteistönvälittäjät, pankit, Vero, kunnat ja kansalaiset.

Kunnat voisivat hyötyä nykyistä paljon enemmän digitaalisen Kiinteistövaihdannan palvelun käyttöönotosta kiinteistöjen myynnissä ja ostossa sekä maanvuokrasopimuksissa, mutta vasta pieni osa kunnista on ottanut  digitaalisen palvelun käyttöön. Potentiaalia on, sillä esimerkiksi tuhansia kuntien tekemiä maanvuokrasopimuksia tulee vuosittain kirjattavaksi Maanmittauslaitoksen  lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin.

Digitaalisen kiinteistövaihdannan ekosysteemi
Digitaalisen kiinteistövaihdannan ekosysteemiin kuuluvat MML:n lisäksi vuokranantaja/myyjä, vuokralainen/ostaja, kunnat, kiinteistönvälittäjät, palveluntarjoajat, Vero, pankit ja Puolustusministeriö.

Haastatteluissa selvitettiin kuntien näkökulmia Kiinteistövaihdannan palvelun käyttöönotosta

Spatineon toteuttamassa selvitystyössä tavoitteena oli selvittää kuntien mahdollisuuksia ja asenteita ottaa käyttöön digitaalisen kiinteistövaihdannan palveluita, jotta kunnat saataisiin jatkossa entistä paremmin palvelun hyödyntäjiksi. Lisäksi kartoitimme kuntien saamia hyötyjä Kiinteistövaihdannan palvelun käytöstä.

Projektin tavoitteina oli:

  1. Selvittää, miten kunnat voivat hyötyä MML:n kiinteistövaihdannan ja maanvuokrasopimusten digitaalisista palveluista.
  2. Selvittää, mihin kuntien toimintaan edellä mainitut palvelut vaikuttavat.
  3. Selvittää, mitkä valmiudet eri kunnilla on ottaa käyttöön MML:n palveluita. Mitkä tekijät estävät tai hidastavat käyttöönottoa?
  4. Selvittää, minkä verran kunnat tekevät kiinteistökauppoja ja maanvuokrasopimuksia vuosittain.

Selvitystyö toteutettiin haastattelemalla kuntia eri puolelta Suomea, jotka olivat kuntakoko-, kuntatyyppi- ja väestönmuutosluokaltaan erilaisia. Kuntien lisäksi haastattelimme kolmea palveluntarjoajaa sekä Maanmittauslaitoksen ja Kuntaliiton edustajia selvittääksemme heidän näkemyksensä digitaalisesta kiinteistövaihdannasta kunnissa.

Haastatteluiden pohjalta muodostettiin case-kuvaukset ja niihin liittyvät havainnot erityyppisistä MML:n Kiinteistövaihdannan palvelua hyödyntävistä ja ei-hyödyntävistä kunnista. Case-kuvauksissa nostettiin esiin, minkälaisia ongelmia ja esteitä palveluiden käyttöönottoon liittyen on olemassa, miten niitä on ratkottu, sekä minkälaisia hyötyjä palveluiden käytöllä ollaan saavutettu. Toimme esiin myös, mitkä ovat olleet onnistuneiden käyttöönottojen ratkaisevat tekijät. 

Haastatteluiden case-kuvauksien lisäksi selvitimme palveluntarjoajien näkemyksiä kunnista asiakkaina sekä palveluntarjoajien kehittämisehdotuksia liittyen Kiinteistövaihdannan palveluun. Lopuksi kiteytimme projektissa saamiemme tietojen pohjalta kehittämisehdotuksia Kiinteistövaihdannan palveluun liittyen. Maanmittauslaitos voi hyödyntää projektin tuloksia palvelun ja siitä viestimisen kehittämisessä.

Kunnille moninaisia hyötyjä Kiinteistövaihdannan palvelun käytöstä

Selvitystyössä ilmeni, että kunnat ovat saaneet moninaisia hyötyjä digitaalisen kiinteistövaihdannan palveluiden käytöstä. Hyödyt ilmenevät varsinkin ajan, kustannusten ja ympäristön säästöinä, mahdollisuutena ajasta ja paikasta riippumattomaan työskentelyyn sekä prosesseihin liittyvinä hyötyinä.

  • Aikaa ja kustannuksia säästyy, kun asiakkaita ei tarvitse kutsua fyysisesti paikalle allekirjoittamaan  kauppoja. Tämän ansiosta työaikaa voidaan säästää noin 1-2 viikkoa vuodessa (kun sopimuksia tehdään noin 70 vuodessa). Kaupanvahvistajaa ei tarvita kun kauppakirja allekirjoitetaan Kiinteistövaihdannan palvelussa.
  • Ympäristöä säästetään kun koko prosessi toimii sähköisesti eikä paperisia lomakkeita tarvitse tulostaa tai lähettää edestakaisin. Myös matkustamisesta aiheutuvilta päästöiltä säästytään.
  • Työskentely on ajasta ja paikasta riippumatonta, mikä tekee sopimusten allekirjoittamisesta joustavaa. Tämä on koettu erityisen hyödylliseksi korona-aikana.
  • Prosesseihin liittyviä hyötyjä on monenlaisia. Kiinteistövaihdannan palvelussa lainhuutoprosessi lähtee automaattisesti käyntiin, eikä jää asiakkaan muistin varaan. Palvelusta saatava arkistointikelpoinen PDF voidaan tallentaa suoraan kunnan omaan sähköiseen arkistoon ja jakaa eteenpäin. Virheiden mahdollisuus pienenee automaattitarkastuksien ansiosta. Lisäksi sopimuksiin liittyvä prosessi nopeutuu huomattavasti. 

Haastatellut kiinteistövaihdannan palvelua käyttäneet kunnat olivat tyytyväisiä sähköiseen toimintatapaan. Hyödyt syntyvät jo yllättävän pienillä sopimusmäärillä: jos kauppoja olisi enemmän kuin noin 15 vuodessa, niin sähköisestä palvelusta olisi kunnalle hyötyä. Toisin sanoen palvelun käyttöönotto toisi hyötyjä myös kunnille, joissa kiinteistökauppojen määrä on melko vähäinen.

Merkittävimmiksi esteiksi digitaalisen kiinteistövaihdannan palvelun käyttöönottoon nousivat vähäiset kiinteistökauppojen määrät kunnassa sekä mahdolliset prosessimuutokset kunnassa, joita KVPn käyttö saattaisi edellyttää. Kuntien näkökulmaa tulisi huomioida viestinnässä paremmin ja palvelun käyttöönotosta voitaisiin muodostaa selkeä tiekartta, joka kuvaa käyttöönoton prosessin etenemistä kunnassa.

MML on hyödyntänyt selvityksen tuloksia palvelun käyttöönoton helpottamiseksi sekä käyttäjäkokemuksen parantamiseksi

Projektin tuloksissa nousi kehitysideoita, jotka MML käsittelee oman kehitysmallinsa mukaisesti.

Viestintään liittyviin kehittämisehdotuksiin ollaan tartuttu. Kiinteistövaihdannan palveluun liittyvää termistöä on yhdenmukaistettu ja verkkosivujen sisältöä on päivitetty. Tämä helpottaa palvelun ja sen käyttöönottoon liittyvien toimenpiteiden sisäistämistä. Selvityksen esiin nostamia koettuja hyötyjä palvelun käytöstä tullaan nyt myös hyödyntämään, kun MML viestii sähköiseen kiinteistökauppaan ja sähköiseen maanvuokraan liittyvistä asioista kunnille.

Lisäksi MML aikoo käydä läpi kehittämisehdotuksia palveluntarjoajien kanssa, jotta palveluntarjoajat voisivat jatkossa palvella kunta-asiakkaita entistäkin paremmin. Usein palveluntarjoaja on kunnan ensimmäinen kontakti kiinteistövaihdannan palveluihin, joten palveluntarjoajan rooli palveluiden käyttöönoton edistämisessä on avainasemassa.

Digitaalisten palveluiden käytöstä on hyötyä sekä asiakkaille että Maanmittauslaitokselle

Digitaalisen kiinteistövaihdannan palvelun laajemmasta käyttöönotosta hyötyvät kunnat, kuntien asiakkaat kuten kansalaiset ja yritykset, sekä MML itse. Digitaalisten palveluiden käytöllä voidaan säästää kuntien, asiakkaiden sekä MML:n aikaa ja rahaa. Tämän lisäksi digitaalisten palveluiden käyttöönotto säästää luontoa.

Parhaassa tapauksessa tieto saadaan virtaamaan järjestelmien ja ihmisten välillä niin, että ylimääräiseltä työltä säästytään ja virheiden mahdollisuus prosessissa pienenee. Kunnissa suurimmat hyödyt digitaalisen kiinteistövaihdannan palveluista saadaan, kun palvelun käytöstä muodostuu luonteva ja toimiva osa kunnan sisäisiä prosesseja.